Sote

Vielä kerran SOTESTA

Suomi on pinta-alal­taan suuri ja väes­töl­tään ikään­tyvä maa, jossa sote-palve­lui­den tarve ei tule lähi­vuo­sina vähen­ty­mään. Suomen nykyi­nen sosi­aali- ja tervey­den­huol­lon järjes­telmä ei ole kunnossa. Ihmi­set joutu­vat pitkiin jonoi­hin aivan perus­ta­son palve­luita saadak­seen. Nyky­jär­jes­tel­mässä myös sillä, missä ihmi­nen asuu, on liian suuri merki­tys siihen, millaista hoitoa tämä saa.

Paljon puhuttu ja pitkään rakennettu SOTE uudistus vaikuttaa toteutuvan Keskustan ideologinen maakuntahallintoa ihannoivalta pohjalta, jossa SDP blokkaa yksityisen palvelusektorin sivuun yhtenä palvelujen tarjoajana.

No kuinka tämä hallintouudistus nyt sitten parantaa veromaksajien pääsyä nopeammin hoitoon tai hoitoketjujen nopeutumista? Valitettavasti ei mitenkään ja samalla Suomessa rakennetaan uusia hallintorakenteita, joilla olisi jopa verotusoikeus. Tämä verotusoikeus mahdollistaa sen, että kustannusten kasvu tai toimintojen tehottomuus mahdollistavat jatkossa liian helposti verokorotuksilla tapahtuvan kompensoinnin. Eli toimintojen kehittämisen ja tehokkuudella saavutettavien säästöjen merkitys tulee hämärtymään ja valtiota huudetaan sitten jatkossa herkemmin apuun.

Kuitenkin alkuperäisenä tavoitteena oli SOTE:ssa hoitoon pääsyn nopeuttaminen ja alati kasvavien kustannusten hillitseminen. Nyt toteutumassa oleva järjestelmä ei ole ratkaisu ja vastaus kumpaankaan. On myös väärin, ettei kuunnella asiantuntijoita, jotka ovat tuoneet syvän huolensa esille jo valmistelun aikana.

Palve­lui­den järjes­tä­mi­seen tarvi­taan vahvem­pia vastuu­ta­hoja. Sote-palve­lui­den tulee raken­tua kaupun­kien ja kuntien yhteis­työn pohjalle. Tarvit­semme riit­tä­vän vahvoja kuntien yhteis­työ­alueita ja kuntayh­ty­miä laaduk­kai­den palve­lui­den järjes­tä­mi­seksi ympäri maata.

Kunnat yhdistyvät joko omaehtoisesti tai viimeistään siinä vaiheessa, kun veronmaksajien taskut on tyhjennetty. Se on vain niin, että ollaan jo korvia myöten velkaantuneet. 125mrd ja viimeisen kolmen vuoden aikana huikeat 20mrd. 2022 sitä on jo 132mrd. Vaikka joku kansanedustajista totesikin eduskunnassa, ettei lainaa tarvitse maksaa mutta tämäkö on eduskunnan esimerkki vastuunkantamisesta?

Monien kuntien on väistämättä aloitettava keskustelut yhdistymisistä, koska muutoin niiden kyky hoitaa yhteiskunnan asettamia velvoitteita ei ole mahdollista ja kaikki tiedämme, että valtion rahakirstussa alkaa myös jo pohja näkyä. Näin ei voi jatkaa mutta harvat sen vain uskaltavat sanoa.

Siun sotessa – Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 13 kunnan alueella. Lisäksi kuntayhtymä järjestää ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut Pohjois-Karjalassa. Kuntayhtymä aloitti toimintansa 1.1.2017. Siun sotessa on yhteensä noin 7800 työntekijää. Kuntayhtymään kuuluvat Joensuu, Kitee, Lieksa, Nurmes, Outokumpu, Kontiolahti, Ilomantsi, Juuka, Liperi, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Heinävesi. Siun soteen kuuluvat myös Pohjois-Karjalan keskussairaala, pelastuslaitos sekä ympäristöterveys. Alueella on noin 166 400 asukasta.

Tämä on malli, jonka pohjalta jatketaan ilman mitään uusia maakunnallisia veroja. Koska emme saa joutua siihen tilanteeseen, että verotusoikeudella on liian helppoa kompensoida kustannusten noususta tai toiminnan tehottomuudesta aiheutuvia kustannuksia. Kustannusseuranta tulee olla hyvin reaaliaikaista ja säännöllistä. Tämä on kaiken kehittymisen ja kehittämisen edellytys. Yksityinen sektori on hyvä pitää myös mukana, koska jo nyt pitkälti samat lääkärit toimivat laajalti molempien palvelutarjoajien tehtävissä. Näin tuntuma kenttään säilyy ja yhteistyö voisi kehittyä yhä tiiviimmäksi.
Näin saadaan lyhyemmät hoitoketjut ja ihmisten nopeampi pääsy hoitoon. Mennään ihmiset edellä, eikä hallintoedellä ja kuunnellaan asiantuntijoita sekä kentältä tullut kritiikkiä. Miljardien lisäkustannuksia ei kannata sitoa valtakunnan tasolla pelkästään hallinnon rakentamiseen. Käytetään tämäkin raha mieluummin ihmisten hoitoon.

Sosi­aali- ja terveys­pal­ve­lui­den uudis­ta­mi­sen kärkenä on oltava ihmi­nen ja hoitoon pääsy, sekä laaduk­kaat ja vaikut­ta­vat palve­lut ja järjes­tel­män kestä­vyys kustan­nus­ten kasvua hillit­se­mällä. Hyvin­voin­ti­pal­ve­lu­jen kehit­tä­mi­nen ei saa jäädä hallin­non uudis­ta­mis­yri­tys­ten jalkoi­hin.

Laajasta kritii­kistä huoli­matta sote-esityk­sen ongel­mia ei juuri korjattu. Kentän ja asiantuntijoiden huolet kaikui­vat edelleen kuuroille korville.

Yli 800 tahoa antoi lausun­tonsa halli­tuk­sen sote-uudis­tuk­sesta. Laajasta kritii­kistä huoli­matta sote-esityk­sen ongel­mia ei juuri korjattu. Kentän huolet kaikui­vat kuuroille korville. Näinkö te viette koko Suomen tule­vai­suu­teen vuosi­kym­me­niksi vaikut­ta­vaa uudis­tusta eteen­päin?

Hallitus ei ole antamassa selkeää hoitotakuuta ja nyt pohditaan eduskunnasta tihkuneiden tietojen mukaan jopa sitä, että EU- tukirahan käyttämistä hoitotukeen.

Erilaiset sairaskulu- ja hoitovakuutukset ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti, koska hoitoon julkiselle puolelle ei päästä riittävän nopeasti.

Hoitajamitoituksen osalta sen toteutuminen näyttää hyvin epävarmalta ja nyt rahoitusta siihen ollaan hakemassa KELA korvauksia alentamalla.

Faktaa on myös se, että seuraava 10- vuoden aikana kuntapuolella eläköityy noin 1/3- osaa hoitohenkilöstöstä, joka lisää paineita yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Sekä työperäiselle maahanmuutolle.

Kun tämä halli­tuk­sen esit­tämä uudis­tus ei onnistu kustan­nus­ten kasvun hillit­se­mi­sessä, eikä paranna hoitoon pääsyä, on kysyt­tävä, miksi sitä sitten tehdään? Miksi miljar­dien lisä­kus­tan­nuk­set sidotaan lähi­vuo­sina hallin­non raken­ta­mi­seen? Miksi halli­tus ei tee lupaa­mi­aan työl­li­syys­toi­mia, joilla voitai­siin rahoit­taa ihmis­ten palve­lui­den paran­ta­mi­nen?

Katse on nyt kään­net­tävä hallin­nosta ihmi­seen ja palve­lui­hin. Tekoi­hin voidaan tart­tua heti. On aika puhua hallin­non sijaan niistä asioista, joista soten uudis­ta­mi­sen todelliset­ rat­kai­sut löyty­vät – hoitoon pääsystä, ihmis­ten omista vaikut­ta­mis­mah­dol­li­suuk­sista, tiedosta ja tekno­lo­giasta, osaa­jien saata­vuu­desta, kuntien yhteis­työstä, moni­puo­li­sesta palve­lu­tuo­tan­nosta ja rahoi­tuk­sesta. Aloi­te­taan siitä, että ihmi­set pääse­vät jonoista hoitoon. Sairauksien ennaltaehkäisy ja hyvinvointi kuuluvat kiinteästi yhteen.

Näin ollen sotesuunnitelmaan pitäisi liittyä ainakin terveystarkastukset sekä liikunnan ja terveellisen ravinnon tukeminen. Kuntatason toiminta on avainasemassa.

Yritykset ja järjestöt ovat tälläkin hetkellä tärkeä osa sote- ratkaisuja ympäri Suomen. Lisäksi yksityisen sosiaali- ja terveysalan kehitysideat ja satsaukset julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, erityisesti digitaalisiin palveluihin, ovat vieneet koko sote- kenttää eteenpäin. Tämä innovointivoima näkyy paitsi ihmisläheisempinä palveluina, se myös tukee tuottavuutta ja kustannustehokkuutta, mikä on avainasemassa sote- kustannusten kasvun hillitsemisessä. Julkisen sektorin, yritysten ja järjestöjen välinen yhteistyö tulee mahdollistaa jatkossakin. Monituottajamalli tarkoittaa, että kaikki saatavilla olevat resurssit ja osaaminen voidaan ottaa käyttöön ja palvelutuotannosta voidaan päättää tarkoituksenmukaisesti ja ihmislähtöisesti.

Miten tavoitteiden toteutumiseen voisi uskoa, kun mitään perusteluja niiden tueksi ei ole esitetty. On ehdotettu 100% varmaa tapaa soteuudistuksen toteuttamiseksi niin, että siinä säästyisi kokonaisuutena nykyiseen verrattuna noin 1…2 mrd € vuodessa, ei hallitus ole edes maininnut moista mahdollisuutta. Pelkistetty sote olisi selkein mahdollinen ratkaisu, jossa sekä valinnanvapaus että integraatio toteutuisivat täydellisesti ja lähipalvelut olisivat toiminnan keskiössä.

Kun nyt näyttää siltä, etteivät kentällä toimivat alan ihmisetkään usko hallituksen soteuudistuksen laadukkuuteen, herää kysymys – miksi kuitenkin niin moni näkee tällaisen tarpeelliseksi toteuttaa? Onko niin, että tämä runnotaan nyt väkisin läpi, koska sitä on jo niin kauan vatvottu?

Mielestäni huonoa ja keskeneräistä uudistusta ei saa tehdä, jolla romutetaan kunnat ja monituottajamalli.

Kokoomuksen ratkaisu SOTE- uudistuksessa on se, että kehityksen tulee edetä ihmiset edellä ja perustua kuntapohjaiseen yhteistyöhön sekä valtio-osuusjärjestelmän kehittämiseen. Tässä myös yksityinen sektori ja kolmas sektori tukevat sekä tekevät yhteistyötä. Kokoomuksen ohjelman pääkohtia ovat:

1. Hoitoon pääsyn nopeuttaminen
   • hoitotakuu
   • palvelusetelin velvoitteiden kasvattaminen ja palvelusetelilain avaaminen ja kehittäminen
   • joustavammat aukioloajat

2. Ihmisten omien vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen
   • digitaaliset palvelut
   • lähipalvelupisteet
   • rokoterekisteri Oma kantaan, jolloin jokainen saa rokoterekisterin avattua, vaikka omalla kännykällä

3. Digiloikka
   • järjestelmien yhteensopivuus
   • tekoäly
   • laaturekisterit ja niiden hyödyntäminen
   • helppokäyttöinen teknologia

4. Osaava ja motivoitunut työvoima
   • työssäjaksaminen
   • koulutus ja täydennyskoulutus
   • johtamisen kehittäminen
   • hoitohenkilöstön työturvallisuuden kehittäminen
   • hoitotyön ja hyvinvoinnin rekisterit

5. Kuntapohjainen yhteistyö
   • alueiden erilaisuuden tunnistaminen
   • jo olemassa olevien yhteistyömallien kehittäminen
   • laaturekisterit valtakunnantasolle
   • hoidon laadun läpinäkyvyys

6. Rahoitus
   • kuntaverotukseen pohjautuva rahoitus, jossa valtio-osuusjärjestelmää kehitetään
   • omistajaohjauksen kehittäminen
   • terveysteknologian hyödyntäminen
   • ennaltaehkäisevään toimintaan panostaminen
   • laadun ja tuottavuuden valvonta ja mittaristot tukevat myös kustannusten hallintaa ja maakuntaverolla ja sen nostolla ei ole ”liian” helppoa kompensoida esim. tehottomuudesta aiheutuneita kustannuksia